Jälleen uutta tuotantoa, linkki-helmi ketju |
Mustat silmät, ruskea tukka vai miten se laulu nyt menikään. No, joka tapauksessa olen tämän valtakunnan uusi bloggari. Kaikki alkoi siitä, kun anoppini otti minut mukaansa hopeatyökurssille. Mopo karkasi käsistä ja kursseilla on tullut käytyä. En todellakaan tiennyt, että tästä tulee näin mieluisa harrastus. Elämä on, näillä mennään ja asenne ratkaisee aina!
Lukijat
torstai 15. toukokuuta 2014
tiistai 13. toukokuuta 2014
Näillä mennään mitä on...
Terveisiä kaikille huono unisille!
Joka ilta päätän, että menen nukkumaan aikaisin. Joskus onnistun mutta tänään en tai siis eilen, koska ilta ei mennyt niin kuin Strömsössä vaan sisälsi runsaasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Kävin nimittäin uudessa hoidossa, joka voisi hivenen lievittää jäykkyyttä kropassani. Ensimmäinen hoitokerta oli viikko sitten ja se oli aika jees vaikka asennon etsimiseen menikin puolet ajasta. Sitten pystyin keskittymään ja kun ohjelma loppui, olisin vielä halunnut maata tuolissa hetken. Oli aika rento fiilis. Aineenvaihduntakin läks käyntiin semmoisella teholla, että voi pojat sentään.
Toinen kerta oli eilen. Otin jopa mukaan oman cd-levyn, koska salilta kuuluva painojen kolahtelu ei auttanut rentoutumisessa. Sanoin tälle tyypille, joka laittoi tehot päälle, että minua ei sitten tarvitse käydä kurkkimassa hoidon aikana, heillä kun on sellainen tapa. Totesin, että huudan jos joku on pielessä. Mut hän totesi, että kuule tää huone on niin kaukana, ettei huutosi kuulu mihinkään. Hmmm....
Hoito sujui hyvin jälleen ja taas läks aineenvaihdunta kiivaasti käyntiin.
Kotona tuli sitten ongelmia kerrakseen. Spastisuus lisääntyi, kivut räjähtivät. Sekä crps:n hermokipuhelvetti että toisenlaiset tuskat tukirangassa. Hermosto elää ihan omaa elämäänsä. Että se nukkumisesta.
Mutta eipä vaivuta synkkyyteen! Elämässä on kuitenkin paljon hienoja ja hyviä asioita kuten vaikka: eilinen äitienpäivä! Ja sade, joka tuo esiin luonnon vehreyden, tosin tänne sitä sadetta luvattiinkin ihan sairaan paljon. En tykkää. Kivut leimahtavat jälleen uuteen nousuun. Mut takaisin aiheeseen ja hyviin asioihin. Musiikki on aika jees ja hyvien tv-ohjelmien odottaminen. Yleensäkin odotus on ihanaa. No ei tietenkään mikään lääkärin odotus jos on kolme tuntia myöhässä. Mutta asioilla aina puolensa. Jos pitää vaaleanpunaisista laseista, niin silloin maailma on vaaleanpunainen. Mustista laseista en sano mitään...
Hyvää yötä rakkaat blogin lukijat <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)