Yölinjalla taas...
Olin marraskuussa NIIIIIN tehokkaassa kuntoutuksessa, että molemmat yläraajat olivat puolisen vuotta toimintakyvyttömät. Kun kädet ovat minun työvälineet, niin ajatuksia on ollut monenmoista ja sitäkin, että tässäkö tää nyt sitten oli.
Mutta hiljaa hyvä tulee. Pikku hiljaa on taas palailtu "sorvin" ääreen.
Kun osaisikin tehdä maltilla, eikä parempana päivänä kaikkea kymmenen vuoden aikana tekemätöntä. Mutta ei osaa. Ja sitten iskevät tyhmyyskivut.
Mutta näillä mennään.
Äitienpäivää vietettiin ja maailmalle läksi heti kolme kovalla tuskalla synnytettyä uutuuskorua; Sahara, Sademetsä ja Karibianmeri <3 saivat uudet kodit äitienpäivänä.
Ihan itsellekin tein korun, voitteko uskoa?
Kukaan ei taatusti arvaa, että se on pinkki? On se. Ja se on niin tuore tapaus, ettei sillä ole vielä nimeäkään.
Nimenantojuhla on vasta tulossa.
Kahdelle ystävälle on tulossa yllätyspostia lähiakoina. Enkä tietenkään kerro keitä he ovat.
Laitetaan hyvä kiertämään, eikös juu?
Kauniita unia muruset!!
Mustat silmät, ruskea tukka vai miten se laulu nyt menikään. No, joka tapauksessa olen tämän valtakunnan uusi bloggari. Kaikki alkoi siitä, kun anoppini otti minut mukaansa hopeatyökurssille. Mopo karkasi käsistä ja kursseilla on tullut käytyä. En todellakaan tiennyt, että tästä tulee näin mieluisa harrastus. Elämä on, näillä mennään ja asenne ratkaisee aina!
Lukijat
tiistai 12. toukokuuta 2015
maanantai 11. toukokuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)